Kun ei vaan enää jaksa

Mielenterveyden ongelmat syrjäyttävät työelämästä ja opiskelusta. Korkeaa työllisyysastetta tarvitaan, jotta hyvinvointiyhteiskunta säilyy. Työ on tärkeää toimeentulon, osallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja kolmannes sairauspäivistä on mielenterveysperusteisia. Pitää kysyä, mikä työelämässä on vikana, kun ihmiset eivät jaksa sitä, tai kun nuoret uupuvat opintoihinsa. Työelämää voidaan parantaa monin tavoin niin, että se tukee mielen hyvinvointia. Mielenterveyden pitää olla keskiössä työelämän muutoksissa.

Huonot työolot sairastuttavat meidät. Ne heikentävät keskittymiskykyä, aiheuttavat väsymystä ja riittämättömyyden tunteita. Työ voi olla emotionaalisesti kuormittavaa tai työyhteisön tuki on heikkoa. Se voi olla ajankäytöllisesti haastavaa, palkka olla huono tai työmatkat liian pitkiä.

Miten pidentää ihmisten työuria ja tukea jaksamista ja hyvinvointia? Työelämän joustoja pitää lisätä. Osasairausloman käyttöä voidaan helpottaa. Johtamista pitää parantaa oikeudenmukaisemmaksi, työn prosesseja selkiyttää. Työn mielekkyys ja arvostus tukevat hyvinvointia. Työntekijän osaaminen tehtäväänsä on varmistettava. Epäkohtiin pitää puuttua – epäasialliseen käytökseen, kiusaamisen ja syrjintään on puututtava jo lainkin nojalla. Esihenkilöiden mielenterveysosaamista on lisättävä. Työterveyshuollon tulee tarjota varhaista psykoterapiaa.

Lähes 140 vuotta sitten työväenliike alkoi vaatia parannuksia työntekijöiden oikeuksiin ja työolosuhteisiin, kuten kymmentuntista päivää. Nyt tarvitaan uutta työväenliikettä mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi. Mielenterveyskriisin kustannukset ovat Suomessa 11 miljardia euroa vuodessa.  Ratkaisuksi ei riitä terapiapalveluiden lisääminen, vaan tarvitaan laajaa yhteiskunnallista muutosta. Mukaan pitää saada kunnat (ennaltaehkäisy ja hyvinvointipalvelut), hyvinvointialueet (erityisesti perusterveydenhuollon terapiapalvelut ja ennaltaehkäisy), työnantajat (työolojen parantaminen hyvinvoinnin näkökulmasta, liikunta- ja kulttuurisetelit, työterveydenhuollon kehittäminen), oppilaitokset (pääsykoe- ja suorituspaineiden hellittäminen, lähiopetus ja opiskelusuojelu) sekä valtion tukitoimet (sosiaaliturvan uudistus, opintorahan nosto, mielenterveyden hoitoon tuplapanostus).

Mielenterveyden rooli korostuu työnmurroksessa ja yhteiskunnallisessa epävarmuudessa: Ukrainan sota, ympäristökriisi ja covid. Pelkästään pandemian arvioitiin lisäävän ahdistus- ja masennushäiriöitä 25 prosentilla. Ihmiset kokevat turvattomuutta. Työelämässä jaksamista parantavat oikeudenmukaiset ja työn vaativuutta vastaavat palkkaratkaisut.

Julkaistu Vaalikynä-kirjoituksena Keski-Uusimaassa 27.3.2023

Kampanjatarinalla voittoon! Järjestöpäivät 1.9. Tampereella

Sharon Stone sanoi: ”Having a vagina and a point of view is a deadly combination.” Kampanjatarinassa on hiottava tappavaksi yhdistelmäksi se, kuka puhuu ja mistä. Ensi kevään vaaleissa on kaksi megatarinaa: toinen on Stonenkin esiin nostama feminismi ja toinen on ilmastonmuutos. Ilman suhdetta megatarinoihin ei ole kampanjatarinaa. Kaikki poliittinen sanottava ottaa tällä hetkellä kantaa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja tasa-arvoon.

Tarina on simppeli juttu: kuka kertoo, mitä kertoo, kenelle kerrotaan ja miten. Alku, keskikohta ja loppu. Tarinassa on henkilöitä ja tapahtumapaikkoja. Siinä on juoni ja sisältö. Se kertoo muutoksesta. Jos poliittisen tarinan päähenkilö on kertoja itse, tarinassa on jotain vikaa. Hyvä tarina tarjoillaan kaikille aisteille: se on visuaalinen ja konkreettinen. Se synnyttää kuulijassa mielikuvia ja tunteita. Siinä on käänteitä. Se voi olla selviytymistarina tai sankaritarina, mutta sen pitää olla inhimillinen. Selviytymistarinassa tehdyt virheet eivät määrittele päähenkilöä.

Donald Trump kertoi kahden välisissä väittelyissä kolmanneksen enemmän tarinoita kuin Hilary Clinton. Molemmat kertoivat tarinoita enemmän kuin poliitikot keskimäärin, koska me äänestämme hyvää tarinaa. Ehdokkaita – ja politiikan näyttämöä – katsotaan kuin tv-sarjaa. Fiktiokratia ja Fantasyland ovat myös täällä. Sairaalasarjassa lääkäriä näyttelevä näyttelijä muuttuu katsojien mielessä lääkäriksi. Poliittisella näyttämöllä kuka tahansa voi muuttua poliitikoksi.

Poliittisella mainonnalla on yksi kiinnostava piirre: tuote ei ole juuri koskaan kunnossa.

Välineet muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla, megatarinat hitaammin, mutta nyt olemme keskellä valtavaa muutosta! Uusilla välineillä kerrotaan uusia tarinoita, mutta tarinankerronnan ydin pysyy arkkityyppisesti samana. Uudet välineet vievät meitä pois single world –kokemuksesta. Uusi tarinankerronta tarjoaa houkuttelevia pelillisiä maisemia ja skinejä hahmoille, mahdollisuuksia olla joku muu. Sosiaalisen median avulla olemme oman tarinamme tuottajia ja päähenkilöitä.

On tärkeää, että ministerit ovat snapchatissä ja presidentit twiittaavat. Kampanjatarina on läsnä kaikissa välineissä ja se reagoi nopeasti.

Eettinen kampanjatarina on aito. Se nousee tarinankertojasta ja tämän arvoista. Se on jäävuorenhuippu. Meidän täytyy tuntea median ja kerrontatapojen muutos, myös siksi että tunnistamme trumpismit ja trollit. Tarinan avulla voimme kertoa arvoistamme ja siitä mitä pidämme tärkeänä. Tarinoita voi käyttää eettisesti.

Poliitikon luo oman kampanjatarinansa. Miksi olen mukana politiikassa? Miksi juuri nyt? Mikä on ensimmäinen poliittinen muistoni? Terapiassa puhutaan seksuaalisista kokemuksista ja muistoista, mutta harvemmin poliittisista muistoista. Millaisia yhteiskunnallisia ja poliittisia asenteita oli lapsuudenkodissani ja kasvuympäristössäni? Terapiassa voidaan puhua myös megatarinoista: miten kodissani suhtauduttiin luontoon ja kierrätykseen? Millaisen käsityksen sain tasa-arvosta? Terapeuttinen näkemys voi muuttaa politiikkaa ja tietoisuutta ympäristöasioista. Se voi lisätä tasa-arvoa.

Mulkku ja myötätunto on myös tappava yhdistelmä vuonna 2019.

Terve, uusmaalainen demari!

Olen Harri Virtanen, 54, ja ehdolla kansanedustajaehdokkaaksi numerolla 36. Juureni ovat työväenliikkeessä. Olen kotoisin tehdaspaikkakunnalta Kymenlaaksosta, Inkeroisista. Kymmenen vuotta olen asunut pienellä hevostilalla Pornaisissa, Suomen Hollywoodissa.
Jag ställer upp i nomineringen för SDP:s riksdagsvalskandidater i Nyland. Jag är bosatt i Borgnäs och lever i en tvåspråkig familj.
Vuosi sitten lähdin mukaan paikallispolitiikkaan, koska yhteiskunnallinen ilmapiiri kärjistyi muutamassa vuodessa. Asenteet kovenivat heikompia, syrjäytyneitä ja vähemmistöjä kohtaan. Vaikeneminen olisi ollut sen hyväksymistä.
Miten politiikan pitäisi muuttua, että näiden ihmisten tilanne otettaisiin paremmin huomioon? Miten politiikan pitää muuttua, että nuoret pääsevät mukaan? SDP on laiminlyönyt uuden sukupolven näkemykset maailmasta ja muuttuneet olosuhteet työelämässä ja koulutuksessa.
Kukaan SDP:ssä ei ole pystynyt uskottavasti ottamaan kantaa ympäristöasioihin. Se on jättänyt tyhjiön ja syönyt kannatusta. Jacob Söderman sanoo 80-vuotishaastattelussaan, että ilman tätä virhettä kannatuksemme olisi 35 prosenttia.
Uskon, että uusi työväenliike on ekologinen liike ja rauhanliike.
Olen teatteritaiteen maisteri ja toiminut käsikirjoittajana ja ohjaajana. Minulla on myös kuusivuotinen vaativan erityistason psykoterapiakoulutus ja vuodesta 2011 olen toiminut terapeuttina. Tällä hetkellä kirjoitan kirjaa traumasta. Urani olen tehnyt median ja kulttuurin johtotehtävissä. Minulla on viisi lasta.
Kampanjasivuni facebooksissa ja twitterissä.
Toivon, että saan tukesi ja päästään yhdessä rakentamaan uutta työväenliikettä!
Luottamustehtävät: Varavaltuutettu Pornaisissa Sote-lautakunnan jäsen Kuntayhtymän sote-valtuuston jäsen Sivistyslautakunnan varajäsen Kirkkovaltuuston varajäsen
Jäsenyydet: EAP European Associaton of Psychotherapy IAAP International Association of Analytical Psychology Green Care Finland Suomen näytelmäkirjailijaliitto Suomen Kengityssepät ry Suomen Filmiaura Suomen Televisioakatemia SMY Suomen metsästysyhdistys

Harri Virtanen Pornaisista ehdolla kansanedustajaehdokkaaksi

Halkian Työväenyhdistys on päättänyt esittää Harri Virtasta, s.1963, ehdolle eduskunta- ja maakuntavaaleihin. Myös Laukkosken Työväenyhdistys tukee Virtasta.
– Uudenmaan pienimmätkin kunnat pitää saada mukaan päätöksentekoon. Virtasella on vahvat juuret työväenliikkeessä ja kykyä uudistaa sitä. Hänellä on laajat verkostot ja uskomme, että Uudeltamaalta löytyy riittävästi kannatusta maaliin asti!
– On jälleen aika saada kansanedustaja Pornaisista, sanoo myös Risto Kuisma, jonka saappaita sovitetaan nyt Harri Virtaselle. Kuisma toimi kansanedustajana Uudeltamaalta vuosina 1995-2007, 2010-2011 ja pyrkii jälleen kansanedustajaksi Kymistä, jonne muutti 2015.
Harri Virtanen on sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kuntayhtymän sote-valtuuston jäsen ja sivistyslautakunnan varajäsen sekä varavaltuutettu. Hän on toiminut johtotehtävissä kulttuuri- ja media-alalla. Hän on toiminut dramaturgian professorina, YLE TV1 fiktiotilaajana ja WSOY:n kustantajana. Hän on pidetty terapeutti.
– Ihmisen pitää elää merkityksellistä elämää. Haluan olla mukana luomassa sellaista yhteiskuntaa, jossa ihmiset voivat elää mielekkäästi kaikissa ikävaiheissa. Uskon, että nyt on uuden työväenliikkeen aika, sanoo Harri Virtanen.
Uudenmaan piirin sähköinen jäsenvaali pidetään 19.3.- 15.4. Jäsenvaalin tulos ratkaisee, ketkä lopulta pääsevät ehdokkaaksi Uudenmaan sosialidemokraattien ehdokaslistalle.
Lisätietoja:
Harri Virtanen
harrivirtanensd@gmail.com
Päivi Liu/Halkian ty